maanantai 9. tammikuuta 2017

Siri Kolu Kesän jälkeen kaikki on toisin

Siri Kolun nuortenkirja Kesän jälkeen kaikki on toisin oli viime vuonna ehdokkaana lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Teos kertoo transpojasta Peetusta, joka pääsee kesän jälkeen mastektomiaaan eli rintojen poistoon täytettyään 18 vuotta. Peetu on jo pitkään saanut testosteronia ja kokenut pitkään/aina olevansa mies. Lähestyvät leikkaukset riskeineen tietysti jännittävät Peetua, mutta muuten hän on hyvin varma sukupuolestaan ja identiteetistään. Lähipiiri sen sijaan oireilee lähestyvien muutosten takia. Isä tukee Peetua, ja he puhuvat paljon tunteistaan ja ajatuksistaan yhteisillä purjelennoilla. Jokainen kirjan kappale on yksi purjelento ja jokaisessa kappaleessa käydään läpi Peetun elämää ja tulevia muutoksia. Äidin sen sijaan on vaikea hyväksyä tilannetta, sillä hän haluaisi pitää tyttärensä, sillä hänellä on jo poika. Veli on aina tukenut Peetua, minkä takia Peetu on erittäin järkyttynyt siitä, että veli sanoo hänelle, että hänestä ei voi koskaan tulla veljensä kaltaista poikaa. Tietyllä tavalla se on totta, koska kaksi ihmistä ei voi olla koskaan samoja, enkä usko, että kaikki cis-miehetkään kokee miehuutta samalla tavalla. Teos myös tuo esiin sen, että vaikka Peetu kävisi läpi kaikki vaiheet sukupuolenkorjausprosessissa, tietyt asiat, kuten biologisen lapsen saaminen, tulevat olemaan mahdottomia Peetulle. Tyttöystävä Aamu tukee myös Peetua, mutta samalla hän pelkää heidän suhteensa ja oman seksuaalisuutensa muutosta (Aamu ei voi olla lesbo, jos Peetu on mies). 

Aluksi suhtauduin hiukan epäröiden teoksen lukemiseen, sillä transsukupuolisuus ja purjelennot ovat itselleni aika vieraita aihepiirejä, ja ajattelin, että minun on ehkä vaikea samastua Peetuun. Yleensä minun on vaikea pitää teoksesta, jonka päähenkilöön en pysty samastumaan. Tämä teos kuitenkin tempaisi heti mukaansa, ja pidin siitä. Ja Peetuun samastuminen oli yllättävän helppoa. Uskon, että jokainen meistä on joskus ollut tyytymätön kehoonsa ja toivonut siinä jonkinlaista muutosta. Tälläkin hetkellä minä mietin, että pitäisi liikkua enemmän ja syödä terveellisemmin, jotta olisin hoikempi. Ja teini-ikäisenä koin vielä enemmän ulkonäköpaineita, joten uskon, että nuorten on vielä helpompi samastua Peetuun. Teos myös tuo hyvin esiin sen, että muiden ihmisten mielipiteet ja kommentit kertovat loppujen lopuksi enemmän lausujastaan kuin sanojen kohteesta. Kauneus on siis katsojan silmissä, kuten vanha sananlasku kuuluu. Teos kuvaa myös sitä, kuinka tärkeää on elää elämää omilla ehdoillaan ja tehdä päätöksiä, jotka ovat oikeita itselle ja jotka tekevät itsen onnelliseksi. Onnea ei voi saavuttaa miellyttämällä joka asiassa vanhempiaan tai kavereitaan, mikä minusta on hyvä "opetus" sekä nuorille että aikuisille. En ole vielä lukenut Finlandia Juniorin voittajaa, Juuli Niemen Et kävele yksin, mutta minusta tämä teos olisi ihan hyvin voinut voittaa, sillä se on sekä kieleltään että sisällöltään kaunis. Tässä lyhyt näyte tekstistä.

Minä syöksyn taivaalta vailla pelkoa, mutta minä en sada maailmaan tuhoa tai kuolemaa, minun salamoideni sanoma on tämä: Anna ihmisten nähdä toiset sellaisena kuin he itse haluavat. Anna ihmisten nähdä toiset sellaisena kuin he haluavat. Se on minun sateeni vesi, joka pieksee maan, kun olen kulkenut ohi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti